Blog

Miten Bluetoothia hyödyntävät sovellukset toimivat ja miten yksityisyydensuojasta huolehditaan?

Bluetooth-teknologiaan perustuvat sovellukset on kehitetty helpottamaan esimerkiksi tartuntaketjujen tunnistamista ja altistuneiden jäljittämistä. Nämä sovellukset pitävät kirjaa käyttäjän kohtaamista ihmisistä, jotka ovat asentaneet puhelimeensa saman sovelluksen. Bluetoothin avulla sovellus päättelee käyttäjien välisiä etäisyyksiä ja kirjaa anonyymisti kohtaamisia laitteiden välillä.

Sovellukset ikään kuin ”keskustelevat” keskenään lähettämällä toisilleen nimettömiä tunnisteita. Kun kaksi käyttäjää on tarpeeksi lähellä toisiaan riittävän pitkään, sovellukset vaihtavat tunnisteita ja kohtaamisesta jää merkintä käyttäjien puhelimiin. Jos jollekin käyttäjistä myöhemmin diagnosoidaan esimerkiksi koronavirustartunta, hän voi merkitä tiedon sovellukseen. Tällöin henkilöt, jotka ovat olleet lähikontaktissa tartunnan saaneen kanssa, saavat ilmoituksen mahdollisesta altistumisesta joko sovellukselta tai joissakin järjestelmissä suoraan terveysviranomaisilta.

Yksityisyydensuojasta huolehtiminen on ollut tällaisissa sovelluksissa ensiarvoisen tärkeää. Esimerkiksi Vaasan keskussairaalassa testattu Ketju-sovellus ei seurannut tai tallentanut käyttäjän puhelimen sijaintia, vaan kirjasi ainoastaan laitteiden välisiä kohtaamisia täysin anonyymisti. Kohtaamishistoria tallentui vain käyttäjän omaan puhelimeen, eikä edes sovelluksen käyttäjä itse nähnyt tietojaan, ellei siihen ollut erikseen annettu suostumusta. Vain tietyissä tapauksissa terveysviranomaiset saattoivat päästä tietoihin käsiksi ja silloinkin vain käyttäjän luvalla.

Android-käyttöjärjestelmässä Bluetoothin käyttäminen vaatii sijaintitietojen sallimista, mutta Ketju-sovellus ei tallentanut eikä hyödyntänyt tätä tietoa missään vaiheessa. Näin varmistettiin, että yksityisyys pysyi suojattuna ja käyttäjien luottamus sovellukseen säilyi.

Tämän kaltaiset ratkaisut mahdollistivat tehokkaan tartuntaketjujen tunnistamisen ja samalla huolehtivat käyttäjien tietoturvasta ja yksityisyydestä.

Miksi tartuntaketjujen digitaalinen tunnistaminen on tärkeää?

Kun koronaviruksen vuoksi asetettuja laajoja rajoitustoimia haluttiin purkaa, tarvittiin tehokkaita keinoja epidemian hillitsemiseen. Keskeinen osa tätä oli järjestelmä, jonka avulla voitiin tunnistaa tartuntaketjut, testata mahdollisesti altistuneet sekä hoitaa ja eristää ne henkilöt, joilla tartunta todettiin.

Vaikka monissa maissa pystyttiin jo testaamaan suuria määriä ihmisiä, jäljityksen haasteet kasvoivat sitä mukaa, kun tartuntamäärät nousivat. Terveysviranomaisten tekemä manuaalinen jäljitystyö osoittautui nopeasti raskaaksi ja aikaa vieväksi, eikä tartunnan saaneilla ollut aina mahdollisuutta tai muistikuvia kaikkien kohtaamiensa henkilöiden tiedoista useiden viikkojen ajalta.

Tämän vuoksi digitaalisten työkalujen, kuten älypuhelimiin kehitettyjen sovellusten, merkitys kasvoi. Näiden sovellusten avulla voitiin tunnistaa nopeasti ne henkilöt, jotka olivat mahdollisesti altistuneet virukselle, ja välittää tieto terveysviranomaisille tehokkaammin. Digitaalinen tunnistaminen ei korvannut perinteistä jäljitystä ja testausta, mutta tuki ja nopeutti prosessia, jolloin epidemian leviäminen pystyttiin hillitsemään aiempaa tehokkaammin.

Miksi tartuntaketjuja haluttiin tunnistaa digitaalisesti?

Koronaviruksen aiheuttamien laajojen rajoitustoimien purkaminen edellytti tehokkaita keinoja epidemian hillitsemiseksi. Yksi tärkeimmistä keinoista oli tartuntaketjujen tunnistaminen, altistuneiden testaaminen sekä sairastuneiden hoitaminen ja tarvittaessa eristäminen. Mitä paremmin altistumisia ja tartuntaketjuja pystyttiin tunnistamaan, sitä nopeammin voitiin reagoida ja katkaista viruksen leviäminen.

Monissa maissa pystytään nykyään testaamaan suuria määriä kansalaisia, mutta suurin haaste on usein ollut tartuntojen jäljitys. Perinteinen, viranomaisten tekemä manuaalinen jäljitys on vaativaa ja hidasta, erityisesti tartuntamäärien kasvaessa. Kaikki eivät välttämättä edes muista kaikkia kohtaamisiaan edellisten viikkojen ajalta, mikä vaikeuttaa jäljitystyötä entisestään.

Tämän takia koronaviruksen torjuntaan kehitettiin erilaisia digitaalisia ratkaisuja, kuten älypuhelinsovelluksia, joiden avulla pystyttiin tunnistamaan mahdolliselle altistukselle joutuneet henkilöt nopeasti ja luotettavasti. Sovellukset tukivat terveysviranomaisia altistuneiden kartoittamisessa ja auttoivat ottamaan yhteyttä oikeisiin henkilöihin oikeaan aikaan. Digitaalinen tunnistaminen ei korvannut perinteistä jäljitystä ja testausta, vaan täydensi ja tehosti prosessia – nopeuttaen toimintaa ja parantaen yhteiskunnan mahdollisuuksia hallita epidemiaa.

Näiden digitaalisten työkalujen käyttöönotto oli keskeinen askel kohti tehokkaampaa epidemioiden hallintaa ja yhteiskunnan turvallisempaa avaamista.

Mistä Vaasan Ketju-sovelluksen pilotissa oli kyse?

Keväällä 2020 Vaasan keskussairaala käynnisti pilotin, jonka tavoitteena oli testata uutta teknologiaa koronaviruksen tartuntaketjujen tunnistamiseksi paikallisesti Vaasassa. Pilotti järjestettiin sairaalan henkilökunnan keskuudessa, ja sen päätarkoituksena oli selvittää, miten Bluetooth-teknologiaan perustuva Ketju-sovellus ja sen taustajärjestelmä toimisivat käytännössä koronavirustartuntojen jäljitystyössä.

Pilottiin osallistui rajattu joukko Vaasan keskussairaalan työntekijöitä, jotka simuloivat sekä kansalaisia että terveysviranomaisia testausympäristössä. Osallistujat testasivat ainoastaan järjestelmän teknistä toimivuutta, eikä heiltä kerätty oikeita potilastietoja tai muita arkaluonteisia tietoja. Lisäksi pilotissa hyödynnettiin tekaistuja tartuntadiagnooseja, jotta järjestelmän eri osat saatiin testattua turvallisesti ja luotettavasti.

Tämän pilottihankkeen tarkoituksena oli arvioida, kuinka hyvin sovellus soveltuu tartuntaketjujen tunnistamiseen oikeassa sairaalaympäristössä, ja onko järjestelmä laajennettavissa valtakunnalliseen käyttöön. Sovelluksen kehittäminen suunniteltiin joustavaksi, jotta sitä olisi mahdollista räätälöidä ja laajentaa tarvittaessa laajempaan käyttöön eri puolilla Suomea.

Vaasan pilotti oli tärkeä askel kohti tehokkaampaa ja teknologian avulla tuettua tartuntaketjujen jäljitystä. Se osoitti, että digitaaliset ratkaisut voivat tarjota arvokasta apua epidemioiden hallinnassa ja terveydenhuollon prosessien kehittämisessä.

Arkistouutinen: Google ja Apple kertoivat hiljattain osallistuvansa kehitystyöhön. Mitä se käytännössä tarkoitti?

24.04.2020

Alkuvaiheessa Googlelta ja Applelta ei tullut valmista sovellusta, eivätkä ne toteuttaneet viranomaisten palveluita. Sen sijaan Google ja Apple pyrkivät ratkaisemaan puhelinten välisen viestinnän haasteita – esimerkiksi varmistamaan, että koronasovelluksen asentaneet käyttäjät pystyivät ”keskustelemaan” keskenään Bluetoothin avulla myös silloin, kun sovellus ei ollut aktiivisesti käytössä.

Googlen ja Applen yhteistyö ei korvannut kansallisia järjestelmiä, mutta saattoi joissain tapauksissa helpottaa niiden kehittämistä. Mallissa kohtaamistietoja tallennettiin hajautetusti ja yksityisyyttä suojelevalla tavalla: puhelimet vaihtoivat keskenään tunnisteita, jotka muodostettiin itse laitteessa. Keskitettyä rekisteröitymisjärjestelmää ei ollut, eikä tunnisteita voitu yhdistää tiettyihin käyttäjiin. Järjestelmän luonne oli siis hajautettu ja yksityisyyttä korostava.

Googlen hakukoneiden rooli digitaalisessa kehityksessä

Googlen rooli digitaalisessa kehityksessä ulottuu laajalle, sillä yritys ei ainoastaan kehitä teknologioita mobiililaitteisiin, vaan on myös keskeinen toimija internetin hakukoneissa ja digitaalisen näkyvyyden rakentamisessa. Yritykset ja organisaatiot panostavat yhä enemmän hakukoneoptimointiin (SEO), jotta ne löytyvät tehokkaasti Googlen hakutuloksissa ja tavoittavat oikeat kohderyhmät.

Jos haluat oppia lisää siitä, miten Googlen hakualgoritmit toimivat ja kuinka oma verkkosivustosi voi nousta hakutuloksissa ylemmäs, tutustu avainsanatutkimukseen, joka on hakukoneoptimoinnin perusta.

Jotta sivustosi pysyy oikeasti hakukoneiden suosiossa on jatkuva sivuston auditointi välttämätöntä myös. Tutustu täältä miten suorittaa seo-auditointi.

Äänikirjojen suosio räjähti kasvuun pandemia-aikana

Koronapandemia muutti arkea äkillisesti ja pysäytti monet tutut rutiinit. Kun yhteiskunta sulkeutui ja ihmiset viettivät enemmän aikaa kotona, moni alkoi etsiä uusia tapoja rentoutua, viihtyä ja oppia uutta turvallisesti omissa oloissaan. Tässä tilanteessa äänikirjoista tuli yllättäen yksi suosituimmista tavoista paeta arjen haasteita ja löytää vaihtelua päiviin.

Äänikirjojen kuuntelu tarjosi helpon ja saavutettavan tavan syventyä tarinoihin, vaikka kirjastot ja kirjakaupat olisivat olleet kiinni. Tarinankerronta siirtyi sujuvasti kuulokkeisiin ja kaiuttimiin – ihmiset saattoivat nauttia kirjallisuudesta lenkillä, kotitöiden lomassa tai rentoutumishetkinä sohvalla. Äänikirjat toivat piristystä pitkiin päiviin, mutta myös lohtua ja inspiraatiota haastavina hetkinä.

Moni löysi äänikirjoista uuden harrastuksen. Toiset puolestaan palasivat lapsuudesta tuttuun tarinaperinteeseen ja antoivat äänen viedä mukanaan. Eri kirjallisuudenlajit, klassikot ja uutuudet avautuivat helposti kuunneltavaksi. Äänikirjat mahdollistivat myös kirjallisuuden parissa viihtymisen niille, joilla ei välttämättä ollut aikaa tai jaksamista tarttua fyysiseen kirjaan pitkän päivän päätteeksi.

Erityisen suosittuja olivat jännitys- ja dekkarit, viihdyttävät romaanit sekä elämänkerrat ja tietokirjat. Myös lastenkirjojen kuuntelu perheissä yleistyi, kun arkeen haluttiin lisää yhteisiä hetkiä ja rauhallisia iltoja.

Äänikirjojen kasvu pandemia-aikana kertoo siitä, että kirjallisuus löytää aina keinon olla osa ihmisten elämää – myös poikkeusoloissa. Kuuntelun helppous ja laaja valikoima tekivät äänikirjoista ilmiön, joka jatkaa suosiotaan vielä pandemian jälkeenkin.

Ketjusovellus ei ollut ainoa – Pandemia-aika nosti myös äänikirjasovellukset uuteen suosioon

Koronapandemian alkaessa monet suomalaiset ottivat käyttöönsä Ketjusovelluksen, jonka tavoitteena oli auttaa koronavirukselle altistuneiden jäljittämisessä. Ketjusovellus oli hyvä esimerkki siitä, miten nopeasti ja tehokkaasti digitaaliset palvelut voivat vastata yhteiskunnallisiin haasteisiin. Ketju ei kuitenkaan ollut ainoa sovellus, joka nousi vahvasti esiin poikkeusaikana – pandemia kiihdytti myös monien muiden mobiilisovellusten käyttöä.

Yksi selkeimmistä esimerkeistä tästä olivat äänikirjasovellukset, joiden suosio kasvoi räjähdysmäisesti vuoden 2020 aikana. Kun yhteiskunta pysähtyi, monien arki muuttui – aikaa vietettiin enemmän kotona, harrastuksia peruttiin ja sosiaalisia kohtaamisia vähennettiin. Samalla moni etsi uusia tapoja rentoutua, oppia ja viihdyttää itseään turvallisesti kotona.

Äänikirjat tarjosivat pakopaikan arjesta

Pandemian aikana ilmaiset äänikirjat ja niitä tarjoavat sovellukset, kuten BookBeat, Storytel ja Nextory, nousivat monen suomalaisen arkeen. Äänikirjat tarjosivat mahdollisuuden uppoutua tarinoihin, oppia uutta tai löytää inspiraatiota – kaikki tämä helposti ja ilman, että tarvitsi poistua kotoa. Kuunteluhetki toi vastapainoa etätyölle, kotikoululle ja uutistulvalle.

Äänikirjojen kuuntelusta tuli monelle uusi, mielekäs rutiini. Niitä kuunneltiin niin kävelyillä, siivotessa kuin iltaisin ennen nukkumaanmenoa. Osa löysi äänikirjoista korvaavan tavan kirjastokäynneille ja lukemiselle, kun kirjastot olivat suljettuina. Toisille äänikirja oli mahdollisuus kokeilla täysin uusia kirjallisuudenlajeja, joihin ei aiemmin ollut tarttunut.

Kasvu näkyi palveluiden määrässä ja valikoimassa

Äänikirjasovellusten käyttäjämäärät kasvoivat merkittävästi. Palvelut laajensivat tarjontaansa ja kilpailivat käyttäjistä erilaisilla uutuuksilla ja kokeilujaksoilla. Kirjavalikoimat monipuolistuivat nopeasti, ja saataville tuli entistä enemmän uutuuskirjoja, klassikoita ja tietokirjoja äänikirjoina. Myös kotimaisten teosten määrä kasvoi huomattavasti.

Lisäksi äänikirjojen kuuntelusta tuli yhteinen kokemus perheille ja ystäville – esimerkiksi monet kuuntelivat yhdessä lastenkirjoja tai vaihtoivat suosikkivinkkejä tuttujen kanssa etäyhteyksien välityksellä.

Äänikirjojen suosio jäi pysyväksi

Vaikka yhteiskunta on sittemmin avautunut ja arki palannut osittain normaaliksi, äänikirjasovellusten suosio ei ole hiipunut. Pandemian aikana omaksutut uudet tavat ovat jääneet pysyväksi osaksi monen suomalaisten arkea, ja äänikirjojen ystävien määrä jatkaa kasvuaan.

Äänikirjat osoittivat, että kirjallisuus ja tarinat löytävät aina tiensä ihmisten elämään – myös silloin, kun maailma ympärillä muuttuu odottamattomasti.